sunnuntai 12. marraskuuta 2017

Isänpäivä 2017





Tämän vuoden isänpäivän vietto alkoi sillä, että isälle vietiin aamupalaksi kananmunaa ja pekonia. Roksullekin olisi varmasti maistunut kun tuntui tuoksuttelevan kovasti.

Aamukahvien ja voileipäkakun jälkeen käytiin Roksun kanssa lenkillä ja kyllä olikin poika taas tyytyväinen.




Kuvaa otettaessa ei Roksu edes "jaksanut" nousta tai edes nostaa päätänsä. Katsoi vain alta kulmain, että mitä kuvaat? Anna jatkaa hyvin ansaittua päivälepoa.

On se koiran elämä rankkaa :D Pitää lepäillä ja olla rentona lenkkien jälkeen ja toi yksi vaan kuvaa, kun yritän rentoutua ansaitusti.















Isänpäiväksi lapset tekivät kortin, joka oli vanhemman tyttären käsialaa, ja kakun jonka taas nuorempi tytär koristeli. Ja vaikka Roksu ei olekaan isä saa hän nauttia myös isänpäivä huomiosta ja extra rapsutuksista.



Tyttären toivotukset isälle






Roksu vahtikoirana



Nykyään Roksu tekee lenkkien jälkeen niin, että tarkistaa pihan ennen sisälle menoa. Portilla pitää vahtia hetken aikaa ja kuunnella, josko tulisi tuttuja tai ei oikeastaan niinkään väliä onko tuttuja vai ei kunhan rapsutuksia tulee.


Herra yrittää hurmata ohikulkijoita portilla ja melko usein tuntuu onnistuvankin.
 Tarkkana pitää olla ettei vaan kukaan pääse ohitse huomaamatta.

Katso ensin oikeaan ja sitten vielä vasempaan ja kerran vielä molempiin suuntiin :)
Kun tie on tarkistettu voidaankin siirtyä tarkistamaan, ettei pihalle ole tullut vaarallisia kissoja naapurista, jotka tietysti pitää ajaa pihalta pois.

Ja ennen kuin ovesta mennään sisälle pitää vielä terassin aidanraosta tarkistaa ohikulkijat.

Syksy 2017 Ranta ja omenapuu



Syksy oli kovin sateinen ja tuulinen. Onneksi sattui niitä aurinkoisiakin päiviä.

Tarkoitus oli, että saataisiin haravoitua piha ennen lumien tuloa, mutta ei siinä onnistuttu. Ohessa muutama karu kuva omenapuista, joissa lehdet tippuneet, mutta omenat jääneet puuhun.

Onneksi saatiin kuitenkin omenasatoa sen verran, että hilloa saimme tehtyä omiin tarpeisiimme.










Kävimme yhtenä viikonloppuna kirkonkylässä ajelemassa ja koska maisema oli niin kaunis, piti rannasta ottaa kuva

Kyllä syksyinenkin maisema voi olla omalla tavallaan kaunis.

Roksu ja autoilu



Pitkäaika on taas mennyt siitä kun viimeksi blogia päivitin ja paljon on taas Roksun kanssa tullut touhuttua.

Roksun kanssa on käyty autoajelulla ja neljän tassun pedikyyrissä kylillä.
Autoilu ei edelleenkään ole Roksulle se kaikkein mukavin asia, mutta pikkuhiljaa varmasti siihenkin tottuu.

Jätimme kerran auton ulos siksi aikaa, että kävin Roksun kanssa lenkillä ja tarkoitus oli perheen kanssa lähteä jatkamaan matkaa. Niinkin paljon, kun Roksu autoilua inhoaa oli lenkiltä tultaessa tarkistettava oliko autossa joku ja  olisi pitänyt päästä mukaan :)




Takaoven kautta olisi pitänyt ihan väkisin päästä autoon katsomaan onko lapset kyydissä.

Monta kertaa piti auto kiertää ympäri, ettei vaan kukaan ollut piilossa ja autossa ilman, että Roksu sitä huomaisi.

Kovasti vinkui ja yritti minulle kertoa, että pitäisi saada ovet auki